HRKollektiivin yhteisön blogissa kuullaan yhteisön jäsenten ajatuksia ja havaintoja työelämästä.
Työyhteisösovittelu on dialoginen menetelmä, jolla pyritään ratkaisemaan työpaikan konflikteja ja parantamaan työilmapiiriä. Sovitteluprosessi koostuu eri vaiheista, jotka auttavat osapuolia löytämään yhteisen ymmärryksen ja sopimaan tulevista toimintatavoista.
Työyhteisösovittelun hyödyt ovat moninaiset. Se parantaa vuorovaikutuskulttuuria, lisää yhteisöllisyyttä, kohentaa työhyvinvointia ja vähentää sairauspoissaoloja. Lisäksi se voi vähentää sijaisrekrytoinnin tarvetta ja kasvattaa tuottavuutta.
Ensimmäinen vaihe on alkuinfo, jossa sovittelija kertoo sovitteluprosessista, sen periaatteista ja sovittelijan roolista. Tässä tilaisuudessa ovat läsnä kaikki sovittelun osapuolet.
Seuraavaksi järjestetään yksilötapaamiset, joissa osapuolet kertovat omasta näkökulmastaan, mitä on tapahtunut, millaisia ajatuksia ja tunteita tapahtumiin liittyy sekä tarpeista, toiveista ja ehdotuksista ratkaisuvaihtoehdoiksi konfliktiin. Keskustelu sovittelijan kanssa auttaa ottamaan puheeksi merkityksellisiä asioita sovittelutapaamisessa sekä kuuntelemaan muita. Keskustelut ovat luottamuksellisia eikä sovittelija tuo keskusteluista asioita muiden tietoon.
Sovittelutapaamisessa keskustellaan sovittelijan ohjaamana asioista, jotka ovat merkityksellisiä ristiriitojen syntymiseen. Osapuolet kertovat oman näkemyksensä ja kuulevat, mitä muut ajattelevat ja tuntevat. Sovittelija ohjaa keskustelua kohti ratkaisua, jonka osapuolet yhdessä itse tuottavat keskustellen.
Seurantavaihe on merkityksellinen osa sovitteluprosessia. Siinä keskitytään myönteisen kehityksen ylläpitoon, palautteen antamiseen ja edelleen puheeksi ottamiseen. Seurantavaiheen tarkoituksena on vahvistaa työyhteisön luottamusta ja tukea muutoksessa. Seurantatapaamisia järjestetään yleensä 2–5 kertaa.
Sovittelusopimus kirjataan sovittelijan avustuksella. Sopimukseen pyritään kirjaamaan mahdollisimman konkreettisia, tekojen tasolla olevia yhteistyön toimintatapoja.
Työyhteisösovittelu on oppimisprosessi, jossa työyhteisö ja sen esihenkilö oppivat antamaan palautetta ja ottamaan asioita puheeksi rakentavasti. Sovitteluprosessin aikana tulee usein näkyväksi muitakin kehittämistarpeita ja ideoita, joita ei ole tarkoituksenmukaista käsitellä sovitteluprosessissa. Kun konflikti on ratkaistu ja työyhteisön vuorovaikutus on toimivampaa, mahdollistuu myös muu työn kehittäminen.
Työyhteisösovittelun avulla voidaan saavuttaa terveempi ja tuottavampi työyhteisö, jossa jokainen osapuoli tuntee olonsa kuulluksi ja arvostetuksi.

Kirjoittaja:
Päivi Isomöttösen sydäntä lähellä on ihmisten ja työyhteisöiden tukeminen, mitä hän on saanut tehdä esimerkiksi rekrytoinnin kehittämisen, esihenkilöiden sparraamisen ja työhyvinvoinnin edistämisen kautta.
