Seuraava työntekijäsi ei löydä teitä työpaikkailmoituksesta

Blogi
|
13.02.2026

HRKollektiivin yhteisön blogissa kuullaan yhteisön jäsenten ajatuksia ja havaintoja työelämästä.

Aamukahvin äärellä havahduin olennaiseen.

Olin pyytänyt ChatGPT:tä auttamaan minua jäsentämään kulunutta vuotta – ja tajusin: juuri näin yhä useampi hakija toimii pohtiessaan uraansa. Ei yritysten rekrysivuilla. Ei markkinointiviestien ohjaamana. Vaan yksityisissä keskusteluissa, joihin työnantajilla ei ole pääsyä.

Olemme keskellä käännekohtaa, joka muuttaa perustavanlaatuisesti sen, miten ihmiset ovat yhteydessä yrityksiin työnhakijoina ja kuluttajina. Tätä ilmiötä kutsutaan Companion Economyksi. Alustatalouden aikakausi on hiipumassa, ja tilalle nousee malli, jossa ihmiset eivät enää “käytä” digitaalisia tuotteita – he keskustelevat älykkäiden kumppaneiden kanssa, jotka toimivat heidän puolestaan.

Muutos joka on käynnissä

Todennäköisesti seuraava teistä kiinnostunut ammattilainen tutustuu yritykseenne aivan toisen käyttöliittymän kautta. Työnantajabrändi on käytännössä muuttunut API-kutsuksi.

Hakijat kysyvät henkilökohtaiselta tekoälykumppaniltaan:
“Etsi minulle töitä, jotka sopivat osaamiseeni, arvoihini ja elämäntilanteeseeni.”

Ja kumppani – ei LinkedIn – päättää, mitkä yritykset nousevat esiin. Jos organisaatio ei näy näissä uusissa älykkäissä käyttöliittymissä, se ei yksinkertaisesti ole olemassa siinä keskustelussa, jossa urapäätöksiä tehdään.

Tämä ei ole vain teoriaa. NBER:n laaja tutkimus, joka analysoi satoja miljoonia käyttäjiä ja miljardeja viikoittaisia viestejä, osoittaa selkeän muutoksen: tekoälyä käytetään yhä enemmän pohdintaan, ohjaukseen ja reflektioon – ei pelkkään tiedonhakuun.

Tekoälystä on hiljaa tullut paikka, jossa ihmiset pohtivat kunnianhimoaan, uupumustaan, haaveitaan, itseluottamustaan ja sitä, ovatko he valmiita muutokseen. Ilman sopeutumista yritykset jäävät kokonaan näiden päätöksentekoprosessien ulkopuolelle.

Mitä tämä muuttaa rekrytoinnissa?

Voittajia eivät enää ole ne tiimit, jotka hiovat hakualgoritminsa huippuunsa. Menestyjiä ovat ne organisaatiot, jotka rakentavat rekrytoinnista luontevan osan niitä ekosysteemejä, joissa ihmiset jo elävät ja pohtivat tulevaisuuttaan.
Enää ei riitä, että tiedetään mistä osaajat löytyvät. On ymmärrettävä:

  • missä heidän urapohdintansa syntyy
  • keiden kanssa he keskustelevat
  • millaiset digitaaliset kumppanit ohjaavat heidän valintojaan

Työnantajabrändi muuttuu kokemukseksi

Työnantajabrändiä eivät enää ensisijaisesti muokkaa työpaikkailmoitukset tai somemarkkinointi. Se rakentuu siitä, miten tekoälykumppani välittää yrityksen hakijalle – kääntäen kulttuurin, arvot ja arjen todellisuuden vastauksiksi, jotka ovat yksilölle merkityksellisiä.

Kumppani ei vaikutu iskulauseista. Se välittää siitä, vastaako työympäristö sitä, mitä sen käyttäjä oikeasti tarvitsee.

Hakijat tulevat keskusteluun ihan uudella kulmalla

Hakijat saapuvat rekrytointiprosessiin valmiimpina kuin koskaan. He ovat usein jo käyneet läpi motivaationsa, arvonsa, toiveensa johtamistyylistä ja urakehityksestä tekoälykumppaninsa kanssa ennen ensimmäistäkään keskustelua rekrytoijan kanssa.

Tämä ei vähennä rekrytoijan merkitystä – päinvastoin.
Rekrytoijasta tulee entistä tärkeämpi inhimillinen vastapari hakijan pohdinnalle: se, joka tuo kontekstia, rehellisyyttä ja näkökulmaa, jota pelkkä tekoäly ei voi tarjota.

Rekrytoinnin tulee tulla osaksi hakijan ekosysteemiä

Muutos on helppo ymmärtää, mutta vaativa toteuttaa: rekrytoinnin on oltava läsnä niissä ympäristöissä, joissa hakijat jo ajattelevat, pohtivat ja tekevät valintojaan.

Kun tekoälykumppanit ohjaavat urapäätöksiä, kilpailu ei ole enää vain huomiosta. Kilpailu on mukaan pääsystä niihin digitaalisiin tiloihin, joissa pohdinta tapahtuu – usein kauan ennen kuin yksikään hakemus lähtee liikkeelle.

Ne rekrytoijat, jotka sopeutuvat tähän, eivät vain täytä paikkoja. He vaikuttavat siihen, miten osaajat ylipäätään löytävät mahdollisuuksia.

Strateginen muutos – pähkinänkuoressa

Rekrytointi ei ole enää prosessi. Se on jatkuva suhde-ekosysteemi.

Tämä tarkoittaa:

  • siirtymää yksittäisistä rekrytoinneista pitkäkestoisiin suhteisiin
  • painopisteen siirtymistä sisäisestä tehokkuudesta ulkoiseen läsnäoloon
  • uusien mittareiden tarvetta: määristä kohti yhteyden laatua

Kyse ei ole tekoälytyökalujen lisäämisestä vanhoihin toimintatapoihin, vaan rekrytoinnin uudelleenmäärittelystä palveluna, joka on läsnä siellä, missä hakijat oikeasti ajattelevat ja unelmoivat.

Mahdollisuus edelläkävijöille

Ne yritykset, jotka omaksuvat Companion Economyn varhain, eivät vain rekrytoi paremmin – ne määrittelevät kokonaan uuden tavan löytää osaajia.

Ne ovat mukana silloin, kun ihmiset vasta pysähtyvät miettimään suuntaansa, arvioivat vaihtoehtojaan ja hahmottelevat seuraavaa askeltaan – kauan ennen kuin perinteinen rekrytointi edes käynnistyy.

Tulevaisuuden rekrytointiputki ei synny pelkästään ATS-järjestelmään.
Se rakentuu niihin tekoälykumppaneihin, jotka neuvovat hakijoita.

Ja juuri siellä ratkaistaan huomisen kilpailu osaajista.

Kirjoittaja:

Joonas Raatikainen toimii Head of Talent – tehtävässä, jossa hän johtaa organisaation osaajastrategiaa ja rekrytointiprosesseja. Joonas korostaa ihmislähtöisyyttä ja eettistä tekoälyn käyttöä rekrytointityössä, ja hänen näkemyksensä perustuvat sekä käytännön työhön että tulevaisuuden suuntauksiin.

Sinun ajatuksiasi HRKollektiivin yhteisön blogiin? Lue lisää ja jaa rohkeasti oma tekstisi.
takaisin kaikkiin julkaisuihin