.svg)
Työmarkkinatilanne on Suomessa haastava. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan työnhakijoita on vapailla markkinoilla valtavasti enemmän kuin avoimia työpaikkoja, ja iso osa työttömistä työnhakijoista on tällä hetkellä myös kovan luokan asiantuntijoita. Tilanne on harmillinen jokaisen työnhakijan kannalta. On myös maamme kannalta epäonnista, että jokaisen potentiaalia ei päästä hyödyntämään. Eniten olen silti huolissani meidän nuoristamme. Juuri täysi-ikäistyneistä ja kouluista valmistuneista osaajista, jotka etsivät sitä omaa suuntaansa ja paikkaansa työelämässä. Tämä nuori sukupolvi on se, jonka harteilla on tehdä maamme tulevaisuudesta kirkkaampi ja parempi meille kaikille. Mutta jos he eivät saa sitä ensimmäistä työpaikkaansa, miten he voivat lähteä rakentamaan polkua kohti menestystä?
Ensimmäinen työpaikka ja sen merkitys
Toimin itse rekrytointiyrittäjänä ja rekrytoin asiakkailleni pääasiassa osaajia myynnin ja asiakaspalvelun tehtäviin. Voisi siis sanoa, että minun tehtäväni on nimenomaan nuoren potentiaalin rekrytointi, sillä nämä alat tuppaavat olemaan juuri niitä, joissa nuoret pääsevät kehittämään itseään kohti tulevaisuuden haasteita. Minulle onkin erityisesti korostunut se, miten tärkeää nuorten palkkaaminen on. Mieli ry:n mukaan nuoren ensimmäinen työ on usein hyvin merkityksellinen kokemus, sillä ensimmäiset työelämäkosketukset saattavat sävyttää keskeisesti nuoren koko ammatti-identiteettiä sekä työuran alkua. Jos yrityksemme eivät palkkaa näitä nuoria, missä heidän tulisi kasvaa omien alojensa ammattilaisiksi?
Harva tekijä on valmis ammattilainen suoraan koulun penkiltä. Mukaan tarvitaan myös työelämäkokemusta, oli se sitten myynnin, asiakaspalvelun tai vaikkapa ravintola-alan puolelta. Työelämätaidot opitaan työssä, ja ensimmäisissä työpaikoissa nuorelle myös hahmottuu selkeämmin, mitä hän tulevaisuudeltaan haluaa. Olen tästä myös itse hyvä esimerkki. Olen aina ollut haaveilija ja taivaanrannanmaalari, eikä minulla ole koskaan ollut selvää kuvaa siitä, mikä minusta tulee isona. Työskentelin koko nuoren aikuisikäni erilaisissa asiakaspalvelun ja myynnin tehtävissä, kunnes lopulta löysin omat vahvuuteni ja päädyin työnantajallani rekrytoijaksi. Vaikka minulla onkin yliopistokoulutus, oma paikkani löytyi työelämän ja työkokemukseni kautta. Ja vain siksi, että nuoreen minuun uskottiin ja siksi, että opin työssäni karistamaan itsestäni pois tietyt epävarmuudet ja pelot. En olisi tässä, missä olen nyt, ellen olisi saanut näitä kokemuksia. Ehkäpä juuri siksi koen nuorten työllistämisen niin ensiarvoisen tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Olen myös nähnyt kymmeniä esimerkkejä siitä, kuinka nuori kehittyy työssään ja saa työnsä kautta kasvattaa niin sanottua työmarkkina-arvoaan. Siten hän on päässyt hankitun kokemuksensa ansiosta ottamaan urallaan seuraavan askeleen.
Näiden ajatusten siivittämänä haastankin kaikki rekrytoivat yritykset miettimään omaa rekrytointiprosessiaan. Voisiko johonkin rooliin valita runsaiden hakukriteerien sijaan nuoren tulevaisuuden osaajan? Kyllä, se vaatii paljon enemmän yrityksen perehdytysprosessilta, eikä tulosta välttämättä synny heti ensimmäisten viikkojen aikana. Uskallan kuitenkin väittää, että ensimmäisen työpaikan merkitys näkyy usein nuorten vahvassa sitoutumisessa ja halussa näyttää kykynsä. Annetaan heille siis mahdollisuus siihen!
Kirjoittaja:
Aleksi Jaakola on 31-vuotias rekrytoinnin ammattilainen, joka innostuu nuorten työhyvinvoinnista sekä työelämän inhimillistämisestä. Hän toivoo suomalaiseen rekrytointiin rohkeutta ja näkemyksellisyyttä, joista hän sparrailee mielellään.
Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriö, Mieli ry, Mieli ry