.svg)
HRKollektiivin yhteisön blogissa kuullaan yhteisön jäsenten ajatuksia ja havaintoja työelämästä.
Kun lähes puolet markkinoijista kertoo nykyisen työpaikan heikentäneen omaa terveyttä (MarkkinointiKollektiivin hyvinvointikysely 2025), on pakko kysyä: onko meillä varaa aloittaa viikkoja tavalla, joka sysää ihmiset suoraan selviytymistilaan?
Vaikka esimerkki on markkinointialalta, ilmiö on tunnistettavissa laajasti eri toimialoilla.
Maanantai on monella mittarilla normaalia kuormittavampi päivä. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että sydänkohtauksia tapahtuu maanantaisin keskimääräistä enemmän. Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että maanantaina ahdistusta kokevilla ihmisillä oli pitkällä aikavälillä yli 20 prosenttia korkeammat stressihormonitasot kuin muina päivinä ahdistusta kokeneilla. Ei ole siis ihan samantekevää, miten viikkomme aloitamme.
Kaupallisessa maailmassa homman nimi on usein tämä: viikko aloitetaan käymällä ensimmäisenä läpi, mitä viime viikolta jäi korjattavaksi, mitkä deadlinet paukkuu ensimmäisenä ja kuinka paljon tulosta tällä viikolla tulisi takoa. Ehkä sen päälle vielä todistellaan, millä tavalla kukin tuo henkilökohtaisesti arvoa yritykselle kuluvan viikon aikana.
Juuri tämä tapa on se, joka sysää meidät suoraan selviytymistilaan – tapahtuipa se maanantaipalaverissa tai muulla tavalla.
(Toivon, että luet tekstiä todeten, ettet ollenkaan tunnista tätä ilmiötä. Jos niin on, onnittelut!)
Mihin tällainen viikon aloitus meidät ajaa?
Jos emme ole tottuneita johtamaan omaa kuormitusta ja vireystilaa, tämä tuttu viikon aloitus ajaa meidät herkästi joko ylivireiseen stressitilaan tai lamaantumiseen.
Moni lähtee keulimaan stressistä käsin, nappaa pari kuppia kahvia lisää ja säntäilee vähän sinne tänne. Tekee kaikkea kiireessä, vauhdin ja virheiden määrän kasvaessa.
Toiset taas lamaantuvat paineen alla, ja huomaavat, että yksinkertaisiakin tehtäviä on vaikea aloittaa tai saattaa loppuun.
Kummassakin tilassa meidän on vaikea olla aidosti yhteydessä muihin ihmisiin. Muut tuntuvat herkästi toimivan joko liian hitaasti tai nopeasti. Ärsytyskynnys madaltuu.
Kumpikin näistä tiloista on luonnollinen reaktio liialliseen kuormitukseen sekä sitä ruokkivaan viikon aloitukseen. Ja kyllä – nämä selviytymismekanismit ovat hyödyllisiä hetkittäin. Kuitenkin niiden jatkuessa pitkään ajaudumme huomaamatta kierteeseen, jossa päivän ja viikon päätteeksi olemme aivan muuta kuin täydessä iskussa. Juuri siksi tapa aloittaa viikko suoraan vaatimusten ja deadlinejen listauksella on niin ongelmallinen.
Pitkäkestoisen kuormituksen alla myös aivojemme toiminta muuttuu. Tutkimusten perusteella tiedämme, että prefrontaalisen aivokuoren toiminta heikkenee stressin myötä, jolloin emme ole normaalilla tavalla yhteydessä mm. ongelmanratkaisukykyymme, luovuuteemme tai empaattisuuteemme. Sanomattakin selvää, että tämä ei draivaa menestyksekästä liiketoimintaa (tai henkilökohtaista hyvinvointia) pitkällä tähtäimellä.
Tilan jatkuessa pitkään sairasloman todennäköisyys kasvaa. Viimeistään uupumus, masennus tai vakavammat fyysiset oireet tulevat pysäyttämään menon.
Valitettavasti me olemme jo tottuneet tähän. MarkkinointiKollektiivin hyvinvointikyselyn (2025) perusteella 72 % markkinoijista on kokenut viimeisen vuoden aikana uupumusta työssään.
Olisiko aika kääntää suuntaa? Jos haluamme rakentaa kestävämpää työelämää, meidän on muutettava tapa, jolla aloitamme viikkomme. Tämä ei ole vain yksilön haaste, vaan rakenteellinen kysymys, johon yrityksen kulttuurilla ja johtamisella voidaan vaikuttaa. Pienetkin muutokset viikon aloitukseen voivat vähentää kuormitusta ja parantaa tiimien suorituskykyä.
Nappaa alta pari tärppikysymystä viikon alkuun yhteiseen palaveriin tai itsenäisesti läpikäytäväksi:
- Mikä on energiatilanteeni nyt, 0-100 %?
- Millaisia odotuksia minulla on tulevalle viikolle?
- Onko energian ja odotusten välillä ristiriitaa – mitä pitää muuttaa?
- Mihin yhteen asiaan tulen laittamaan tärkeimmän panokseni tällä viikolla? - Mitä päätän olla tekemättä?
- Millaiseen tilanteeseen haluan päättää viikon?
- Mitä tämän perusteella tulee ottaa huomioon?
Kirjoittaja:
Ira Vihma on ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, Find your IT factor -metodin luoja, Product Manager 15 vuoden työkokemus markkinointialalla