.svg)
Kumppaniblogi: Seppo.io
HR:llä on käytössään enemmän tietoa henkilöstön osaamisesta kuin koskaan. Saatavilla on tietoa esimerkiksi suoritetuista koulutuksista, tehdyistä osaamiskartoituksista ja siitä, miten ihmiset itse arvioivat osaamistaan. Silti yksi olennainen kysymys jää helposti auki: mitä tapahtuu, kun osaamista pitää soveltaa oikeassa tilanteessa, joka ei etenekään odotetulla tavalla?
Työelämän haastavissa keskusteluissa pelkkä teoriatieto harvoin riittää. Pitää osata tulkita tilannetta, soveltaa tietoa, tehdä harkittuja päätöksiä ja toimia rakentavasti erilaisten ihmisten kanssa. Se vaatii myös kykyä tunnistaa omia ennakko-oletuksia ja huomioida ihmisten erilaiset taustat, kokemukset ja näkökulmat.
Varsinkin HR:n ja esihenkilöiden arkeen kuuluu tilanteita, joissa emotionaalinen lataus tekee keskustelusta vaikean. Juuri näissä tilanteissa paljastuu ero sen välillä, mitä ihminen tietää ja miten hän käytännössä toimii.
Haastavia keskusteluja kannattaa harjoitella
Uskomme, että simulaatiot ovat yksi tekoälyavusteisen oppimisen kiinnostavimmista mahdollisuuksista.
Simulaatio-oppiminen perustuu kokemukselliseen oppimiseen: tekemiseen, kokemiseen ja reflektointiin. Simulaatioita käytetään laajasti esimerkiksi ilmailussa, terveydenhuollossa, liikenteessä ja poliisikoulutuksessa.
Simulaatioissa ihminen pääsee itse toimimaan ja tarkastelemaan omaa toimintaansa turvallisessa ympäristössä. Uuden toimintatavan omaksuminen ei silloin perustu vain siihen, että ihmiselle kerrotaan, miten hänen pitäisi toimia, vaan oivallus syntyy tekemisen kautta.
Sama ajatus toimii työelämän vaikeissa vuorovaikutustilanteissa. Simulaatiossa ei ole kyse vain tiedon muistamisesta, vaan ihminen joutuu soveltamaan oppimaansa käytännössä ja harjoittelemaan samalla esimerkiksi vuorovaikutusta, ongelmanratkaisua, johtamista ja päätöksentekoa.
Tekoäly muuttaa sitä, mitä ja miten simulaatioissa voidaan harjoitella
Simulaatiot eivät ole uusi keksintö, mutta generatiivinen tekoäly mahdollistaa niiden käytön uudella tavalla.
Simuloidun tilanteen jokaista käännettä ei tarvitse käsikirjoittaa tarkasti etukäteen. Harjoitukselle voidaan määritellä raamit, joiden sisällä tekoälyn ohjaama keskustelukumppani (esim. chat, ääni tai avatar) reagoi siihen, mitä simulaatiossa harjoitteleva henkilö sanoo. Se voi haastaa perustelun, kysyä lisää tai viedä keskustelua suuntaan, jota harjoitteleva henkilö ei osaa odottaa.
Juuri tällainen arvaamattomuus tekee tosielämänkin keskusteluista vaikeita.
Tekoäly mahdollistaa myös henkilökohtaisemman palautteen. Kaikille ei tarvitse tarjota samaa mallivastausta, vaan palaute voi perustua juuri siihen, miten kyseinen henkilö tilanteessa toimii.
Miten hän perustelee valintojaan? Mihin hän kiinnittää huomiota ja mikä jää huomaamatta? Muuttaako hän lähestymistapaansa, jos keskustelu saa odottamattoman käänteen?
Ensimmäisen tositilanteen ei pitäisi olla ensimmäinen harjoituskerta
Ajatellaan vaikka hyvin ajankohtaista palkka-avoimuutta.
Monessa organisaatiossa muutokseen on valmistauduttu huolellisesti. Palkkauksen periaatteet ja toimintamallit on määritelty, ja esihenkilöt on koulutettu toimimaan niiden mukaisesti.
Mutta mistä tietää, ovatko esihenkilöt oikeasti valmiita siihen hetkeen, kun työntekijä istuu heitä vastapäätä ja kyseenalaistaa oman palkkansa suhteessa kollegaan? Entä jos hän pyytää tietoa, jota esihenkilö ei voi hänelle antaa? Tai kokee, ettei häntä kohdella oikeudenmukaisesti?
Tuossa hetkessä ei enää testata vain sitä, tunteeko esihenkilö palkka-avoimuuteen liittyvät ohjeet. Hänen pitää osata soveltaa tietoa tilanteeseen, perustella ratkaisunsa, kuunnella, arvioida, mitä tietoa voi jakaa ja mukauttaa omaa toimintaansa keskustelun edetessä. Samaan aikaan työntekijä voi olla pettynyt, turhautunut tai vihainen.
Simulaatiossa tällaista tilannetta voi harjoitella turvallisesti etukäteen, kokeilla erilaisia tapoja toimia, saada palautetta ja yrittää uudelleen ilman tositilanteen seurauksia. Samalla oma toiminta paineen alla tulee näkyväksi. Kun omaa toimintaansa oppii tunnistamaan, sitä voi myös kehittää.
Samalla syntyy näkyvyyttä organisaation kyvykkyyteen
Palkka-avoimuus on vain yksi esimerkki tilanteesta, johon voi valmistautua simulaatioiden avulla. Yhtä lailla niitä voidaan hyödyntää uuden strategian toimeenpanossa, johtamisen muutoksissa tai uusien toimintamallien käyttöönotossa.
Paperilla organisaatio voi näyttää valmiilta muutokseen, vaikka todellisuus olisi toinen.
Simulaatiot voivat tuoda näkyväksi, missä organisaation kyvykkyys on vahvaa ja missä tarvitaan vielä tukea. Onko tieto hallussa, mutta sen soveltaminen vaikeaa? Toistuvatko samat haasteet vuorovaikutuksessa tai päätöksenteossa?
Harjoittelu voi näin tuottaa organisaatiolle tietoa siitä, mihin tukea ja kehittämistä kannattaa kohdistaa. Tähän tarpeeseen syntyi SeppoQ: tekoälyavusteinen ratkaisu käytännön tilanteiden harjoitteluun ja organisaation kyvykkyyden näkyväksi tekemiseen.
👉 Varaa demo ja näe, miten SeppoQ ja simulaatiot toimivat käytännössä.
Kirjoittaja Anna-Mari Jääskeläinen, Product Lead, Seppo.io
Anna-Mari puhui aiheesta HRKollektiivin teematilaisuudessa 26.8.2026 Helsingissä, kun aiheena oli Tiedolla johtavan HR:n työlista – Hakijasta hyvinvointiin ja kulttuurista teknologiaan yhden iltapäivän aikana. Etkö päässyt paikan päälle kuulemaan puheenvuoroa? Tilaa HRKollektiivin uutiskirje, niin saat jatkossa tiedon uusista tapahtumista ensimmäisenä. Lisäksi kirje sisältää tuoreita sisältöjä, työpaikkoja ja koulutuksia.