.svg)
HRKollektiivin yhteisön blogissa kuullaan yhteisön jäsenten ajatuksia ja havaintoja työelämästä.
Muistatko ensimmäisen työhaastattelun, johon sinut kutsuttiin? Vaikka et välttämättä muista keskustelun sisältöä, muistat ehkä ilmapiirin ja tunteet, mitä tilanne herätti. Entä minkälaisia muistoja sinulla on ensimmäisistä työpaikoista? Kuka tervehti, kuka jutteli sinulle, kuka auttoi ja neuvoi kärsivällisesti, vaikka työnteko ei heti sujunutkaan? Valitettavan usein huonot kokemukset jäävät helpommin mieleen kuin hyvät. Ne hetket, jolloin koit epävarmuutta, ulkopuolisuutta tai osaamattomuutta.
Muistan ensimmäiset työhaastattelut ja työpaikkani kuin eilisen päivän. Työskentelin sairaalan ulkotyöntekijänä, tehtaan liukuhihnalla, hotellissa ja ruokakaupassa. Onnekseni kaikissa ensimmäisissä työpaikoissani sain hyviä kokemuksia, jotka auttoivat pääsemään kiinni työelämään.
Työskentelen päätyössäni Business College Helsingissä erityisesti nuorten kanssa, jotka ovat etsimässä työelämän ensiaskeleitaan. Koen heidän kauttaan näitä ensimmäiseen työpaikkaan liittyviä tuntemuksia yhä uudelleen ja uudelleen. Ilmassa on jännitystä, epävarmuutta, helpotusta ja onnistumisen fiiliksiä. Hyvät kokemukset innostavat ja luovat uskoa tulevaisuuteen, huonot kokemukset kolhivat itsetuntoa ja -luottamusta.
Ensimmäisillä työkokemuksilla on kauaskantoiset vaikutukset
Keskustelemme opiskelijoiden kanssa heidän työkokemuksistaan. Kuulemme, mitkä asiat ovat sujuneet hyvin ja mitkä asiat ovat ehkä jääneet vaivaamaan. Puhumme myös odotuksista ja peloistakin, joita heillä on työelämään siirtyessä. Mitä kaikkea pitäisi jo osata? Voinko kysyä apua? Entä jos teen virheen tai saan potkut?
Nuorten huoli tulevaisuudesta on todellista. Työelämä näyttäytyy helposti vaativana, nopeasti muuttuvana ja armottomana. Harva nuori pelkää itse työtä ja työntekoa. Enemmänkin pelätään sitä, ettei ole tarpeeksi hyvä tai miten työyhteisö ottaa vastaan. Tästä syystä ensimmäiset kohtaamiset työpaikoilla merkitsevät enemmän kuin aina edes ymmärrämme.
Kukaan meistä ei ole valmis
Nuori vasta opettelee työntekoa ja työelämän pelisääntöjä. Käytännössä me kaikki opimme ja opettelemme jatkuvasti uutta työpaikoilla. Kun työelämä muuttuu, meidän kaikkien pitää muuttua. Me kokeneemmatkin teemme asioita väärin tai mokailemme. Silti osaamattomuus tulkitaan joskus virheeksi, vaikka se on oppimisen lähtökohta. Samalla tavoin kysymykset voidaan kokea häiriönä ja ohjaus ylimääräisenä työnä.
Todellisuudessa työkaverin – oli hän sitten nuori harjoittelija tai tasavertainen kollega – auttaminen on se, mikä tekee työelämästä hyvää ja kestävää. Työpaikka ei ole vain paikka, jossa tehdään työtä, vaan myös opitaan. Siellä opitaan, miten ihmisiä kohdellaan, miten tehdään yhteistyötä ja miten muutetaan yhdessä asioita, jos ne eivät toimi.
Pienet teot luovat suuria muistoja
Ensimmäiset työpäivät ovat ratkaisevia: onko tuloosi varauduttu, otetaanko sinut lämpimästi vastaan, esitelläänkö sinut muille työntekijöille, annetaanko sinulle ylipäätään aikaa. Se ei vaadi pöydällistä herkkuja ja kortteja, vaan aitoa kiinnostusta ja ystävällisyyttä. Se edellyttää turvallista kulttuuria, jossa uskaltaa kysyä ja saa neuvoja. Se edellyttää kulttuuria, jossa kohdataan ihmisenä, ei vain ”nuorena”, ”harjoittelijana” tai ”kesäduunarina”.
Palautteella on valtava voima. Yksi aito kehu voi kantaa pitkälle. Yksi rakentava lause voi muuttaa suuntaa. Hiljaisuus sen sijaan jää usein nuoren mielessä tulkinnaksi, ettei hän riitä nykyisellään.
Nuoret ovat tulevaisuutemme
Työelämä tarvitsee jatkuvasti monen ikäisiä ja taustaisia työntekijöitä. Tarvitsemme kokemusta ja tulevaisuuden potentiaalia, jolla on vielä kaikki edessä. Nuoret tuovat työpaikoille paljon sellaista, mitä emme edes huomaa. He oppivat nopeasti, heillä on uudenlaisia näkemyksiä ja ajatuksia, ja he voivat terveellä tavalla haastaa nykyisiä toimintatapoja.
Samaan aikaan tarvitsemme työyhteisöihin niitä, jotka osaavat asioita jo nyt. Virallisen ja epävirallisen mentoroinnin ja hiljaisen tiedon siirtämisen ansiosta konkarit saavat työhönsä merkityksellisyyttä ja arvostuksen tunnetta, ja nuoremmat saavat taitoja ja ymmärrystä, jotka ovat hioutuneet vuosikymmenien ansiosta.
Kun nuori astuu työpaikalle, tulevaisuus astuu mukana. Kysymys kuuluukin: minkälaisen työelämän haluamme antaa heille ja minkälaista työelämää rakennamme yhdessä? Voisiko nuori työntekijä olla myös työnantajalle oppimisen paikka?
Yhdessä vastuussa
Työelämän edustajina meillä kaikilla on yhdessä vastuu siitä, ettei nuori jää yksin työelämään siirtymisen kynnyksellä. Vaikka emme pysty poistamaan työelämästä kaikkea epävarmuutta ja loputonta muutosta, voimme toimia kuitenkin niin, ettei nuori opi työelämästä sitä, ettei hän kelpaa sellaisenaan. Jokaisella työpaikalla on mahdollisuus antaa ensimmäinen hyvä työkokemus. Se on hetki, jonka muistaa vielä vuosikymmenien jälkeen.
Minkälaisen muiston sinun työpaikkasi jättää nuorelle työntekijälle?
Kirjoittaja:
Tiina Äijänaho seuraa, mitä työelämässä tapahtuu, ja miettii sen vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Päätoimisesti hän työskentelee työelämäasiantuntijana ja pyörittää sivutoimisesti omaa yritystään.