.svg)
Voi kuinka paljon me voimmekaan oppia urheilusta työelämässä – tiimityöstä, merkityksestä, myötätunnosta, tavoitteista, johtamisesta, johdettavana olemisesta, onnistumisen jakamisesta ja vaikka mistä.
Aiemmin olin itse se, joka näki punaista, kun Suomen maailmanmestaruuden jälkeen eri kanavat täyttyivät postauksilla mitä voimme oppia Jukka Jalosen Leijonilta ja niin edelleen. Nykyään ajattelen toisin, urheilumaailmasta ja etenkin joukkueurheilusta voi ammentaa niin kovin paljon tiimien toimintaan. Olen myös ymmärtänyt miksi näin punaista ennen; vertauskuvat keskittyivät liikaa yhden ihmisen jalustalle nostamiseen ja ”vääränlaisen” glorian hehkuttamiseen. Ne olivat yksipuolisia, isojen johtajien leikittelyjä, jossa vain johtajalla on väliä.
Jos katsotaan urheilua tarkemmin ja yhdistetään siihen ihmisen psyykkinen puoli, päästään paljon hedelmällisempiin aiheisiin. Ja siihen mikä ei vaan katso silmät kiiluen aineellista menestystä, vaan huomio myös ihmisen ja hyvinvoinnin. Ihan vaan tiedoksi kaikille vanhassa maailmassa eläville, ei tule urheilussakaan yhtään menestystä, jos joukkueen pelaajat voi huonosti. ”Menestys on hyvinvoinnin sivutuote”, sanoi myös Aki Hintsa.
Psyykkisenä valmentajana, urheilumanagerina ja junioreiden lentopallovalmentajana olen nähnyt läheltä urheilun hienoutta ja omien kokemuksien perusteella myös oivalluttaa itseni näkemään mitä urheilumaailmasta voidaan tuoda työelämään.
”Me pelataan toisillemme”. ”Me ollaan iloisia toistemme onnistumisista”.
Eikö olisi aika kivaa kuulla tuon kaltaisia kommentteja omasta tiimistä? Huomata kuinka yhteinen etu ajaa eteenpäin, ei oman edun tavoittelu? Molemmat yllä mainitut kommentit ovat aitoja kommentteja koripallon EM-kisojen aikaan eri maiden huippupelaajilta.
Pohditaan siis hieman asioita, mikä saa joukkueen menestymään ja pääsemään tavoitteeseen. (Voit ajatella, että joukkue on tiimisi töissä, ja huomaat oikeasti miten paljon työelämässä voidaan oppia urheilusta.)
Kohtaaminen
Se miten valmentaja kohtaa pelaajat ja miten pelaajat kohtaavat toisensa, on merkityksellistä. Jokaista menestyvää valmentajaa yhdistää halu tuntea joukkueen pelaajat ihmisinä, ei vain pelaajina. Mm. Jukka Jalonen, Henrik Dettman ja Erkka Westerlund puhuvat tästä Pekka Hämäläisen kirjassa ”Myötätuntoinen valmennus”. Suosittelen jokaiselle lukemaan myötätuntoinen johtaminen -oppaana työelämään.
Menestyneitä valmentajia ja sitä kautta tiimejä yhdistää ilmapiiri, jossa on vapaus kasvaa ja turvallista olla. Myötätuntoinen valmennus ja huipputiimin valmentaminen menestykseen vaatii sitä, että valmentaja tuntee itsensä ja osaa johtaa itseään. Myötätuntoinen valmentaja ei johda pelolla, hän arvostaa ja kunnioittaa pelaajiaan ja on heille läsnä.
Tavoite ja roolit
Urheilussa pelaajilla on sama tavoite. Joukkueella on maali, johon ollaan menossa ja se tavoite on yhdessä asetettu. Jokaisen pelaajan joukkueessa on helppo sitoutua tavoitteeseen ja tehdä parhaansa, kun on itse ollut mukana asettamassa tavoitteita. Silloin tavoite luo merkityksellisyyttä, joka saa meidät toimimaan paremmin ja voimaan paremmin.
Tavoite on yhteinen koko joukkueelle, heillä on sama päämäärä. Pelaajilla on rooleja, mutta jokaisen rooli on merkityksellinen tavoitteen kannalta. Saman roolin pelaajat voivat terveesti kilpailla peliajasta, mutta jokainen ymmärtää oman roolinsa. Joukkueessa ei ole keskinäistä kyräilyä tai kisailua, päinvastoin. Jokainen tsemppaa toisiaan olemaan parempi, koska he pelaavat toisillensa ja ymmärtävät, että sillä päästään kohti tavoitetta.
Joukkue ei toimi, jos siellä ei ole eri roolien pelaajia. Heillä jokaisella on omat vahvuudet ja erityispiirteet. Joukkueessa kaikki (paitsi sooloilijat ja pahanilmanlinnut) hyväksytään ja jokaisen panos nähdään tärkeänä. Toinen puolustaa ja toinen tekee maaleja. Kolmas torjuu ja neljäs pyörittää peliä pelinrakentajana.
Urheilujoukkueissa jokainen saa palkkaa osaamisen ja vastuun mukaan. Mutta palkitseminen sen lisäksi tapahtuu yhteisestä onnistumisesta saman arvoisesti jokaiselle, mestaruudesta tai jostain sijoituksesta.
Psykologinen turvallisuus
Joukkue on toimiva ja menestyvä, kun siellä uskalletaan rohkeasti pelata, eikä pelätä virheitä. Joukkue menestyy, jos pelaajat kokevat, että he voivat tulla kentälle ja pukukoppiin omana itsenään.
Valmentajan tärkein tehtävä on luoda ilmapiiri, joka tukee joukkuehenkeä ja pelaajien hyvinvointia. Sen jälkeen voidaan edes haaveilla menestyksestä.
Psykologinen joustavuus
Psykologinen joustavuus on kykyä elää nyt ja tässä. Se on kykyä mukauttaa omaa toimintaa haastavissakin tilanteissa. Se auttaa meitä kestämään vastoinkäymisiä ja nousemaan niistä ylös helpommin. Jokainen tappio tuntuu pahalta, mutta kyse on siitä, kuinka nopeasti siitä päästään yli ja kohti seuraavaa taistelua (peliä tai vaikkapa myyntitapaamista).
Urheilijat eivät synny maagisesti kaikki psyykkiset ominaisuudet vahvoina. He harjoittelevat niitä, he saavat tukea valmentajalta ja pelikavereilta, he kehittävät itseään ja ymmärtävät miten tärkeä rooli psyykkisellä valmentautumisella on oman hyvinvoinnin kannalta.
Parhaimmat valmentajat joukkueissa ymmärtävät, mikä merkitys hänen toiminnallansa on omiin pelaajiin. Valmentajat yhtä lailla kehittävät omaa psyykkistä osaamistaan ja resilienssiä, jotta he osaavat toimia pelaajien kanssa parhaalla mahdollisella tavalla. Parhaimmat valmentajat rakentavat raamit ja ilmapiirin, jossa pelaajat saavat tuoda omat vahvuudet ja persoonansa esiin. Eivätkä parhaat valmentajatkaan ole syntyneet maagisesti kaikkien loistavien ominaisuuksien kanssa, mutta myötätuntoisina kyllä. Ja sitäkin voi oppia, jos ei ole saanut synnyinlahjana.
Mitä mieltä sinä olet nyt? Omasta mielestäni näiden oppien tuominen työelämään on iso mahdollisuus.
Kirjoittaja:
Sanna Valkeejärvi on ratkaisukeskeinen psyykkinen valmentaja, intohimoinen kuntokilpahiihtäjä, jolla on kokemusta myös juniorijoukkueiden valmennuksesta. Kirjoittajalla on urheilun muotoinen sydän. Mutta sydän, joka haluaa auttaa laajemmin ihmisiä voimaan paremmin ja löytämään omat vahvuutensa ja voimavaransa. Kirjoittaja innostuu nykyään isosti urheilun oppien tuomisesta työelämään ja sparrailee niistä mielellään.